Info
Voimmeko auttaa mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin?
Info-sivuilta löydät paljon tietoa liittyen palvelun tarjontaamme ja ajankohtaisiin asioihin. Ole rohkeasti yhteydessä, jos et löytänyt etsimääsi tietoa.
Parppeinvaaran runokylä
Runokylässä kajahtaa kesäisin kannel ja runonlaulu! Parppeinvaarassa säilyvät ja elävät karjalainen kulttuuriperintö, paikallinen luonto ja sota-ajan muistot.
Parppeinvaaran runokylä on saanut nimensä vaaralla 1800-luvulla asuneelta kuululta kanteleensoittaja Jaakko Parppeilta. Runokylää on rakennettu 60-luvulta lähtien karjalaisen rakennustaidon ja runonlaulajien muistoksi. Kylän monipuoliset rakennukset ja näyttelyt kertovat runonlaulajien perinnöstä, karjalaisesta ruokaperinteestä, sota-ajan tapahtumista sekä paikallisesta luonnosta.
Runonlaulajan pirtissä soivat kesäisin kanteleet taitavien oppaidemme käsissä. Mateli Kuivattaren syntymäkodin aitassa tutustutaan tärkeään runonlaulajaan, joka lauloi Kantelettaren säkeitä Elias Lönnrotille vuonna 1838. Legendaarisen rajakenraali Raappanan maja toimi sotavuosina 1941-44 komentopaikkana Rukajärven rintamalla. Korhosen museoaitoissa on esillä nykytaidetta. Kaikkien Pyhien tsasouna on pieni ortodoksinen pyhäkkö, joka rakennettiin Parppeinvaaralle 1980 Larin Paraske -elokuvan filmauksia varten karjalaisen mallin mukaan. Tsasouna on Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan käytössä ja sen ikonit paikkakuntalaisten ikonimaalareiden maalaamia.
Luontopirtti Mesikän näyttely kertoo ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta: perinteistä, metsästyksestä ja paikallisen luonnon erityispiirteistä. Näyttelyn pohjana on ilomantsilaisen metsästäjän ja opettajan Heimo Rautavan ainutlaatuinen täytettyjen eläinten kokoelma. Museossa voi tutustua dioramamaisemiin, kansanuskomuksiin, kuunnella kurkien ääntelyä ja hämmästellä kahdella jalalla seisovan karhun kokoa. Mesikkä on saanut nimensä kenraalimajuri Raappanan lemmikkikarhun mukaan, joka sodan aikana piti vahtia komentopaikalla Rukajärvellä.
.
