Tarinamme

Pirttihirmun tarina

Ennen parppeinvaaralla kahvila- ja ruokapaikkana toimi Kestipirtti, joka rakennettiin vuonna 1977 matkailijoita palvelemaan. Nopeasti huomattiin, ettei siellä mahduttu palvelemaan sankoin joukoin liikkeellä olleita matkailijoita ja päätettiin rakentaa erillinen ravintolarakennus.

Aiemmin Kalevala-pirttinä suunnitelmissa olleessa rakennuksesta tuli nimeltään Parppeinpirtti, ja se vihittiin käyttöön 1992. Ja siitä hetkestä alkoi Ravintola Parppeinpirtin tarina.

Useampi yrittäjä on toiminnasta vastannut vuosien varrella ja ravintola palvelikin vuoteen 2010 saakka ollen avoinna vain sesonkeina ja tilauksesta. Vuonna 2010 alkoi ympärivuotinen toiminta omistajanvaihdoksen myötä, ja tuolloin sisarukset Hannu Lappalainen ja Raija Kalliomaa ottivat vetovastuun yrityksen toiminnasta ja sen ympärivuotistamisesta. Aiemmin vain sesonkeina palvelleen ravintolan markkinointi asiakkaille ympärivuotisena kohteena oli aluksi haastavaa. Päättäväisenä karjalaisen kulttuurin vaalijana, yrittäjäkaksikko sai asiakaskunnan kiinnostumaan palvelutarjonnasta ja ravintolasta tuli kuin tulikin paikallisten ja matkailijoiden suosima ruoka- ja juhlapaikka.

Vuonna 2016 silloisten yrittäjien eläköitymisen johdosta, tehtiin omistajanvaihdos ja nykyinen yrittäjä, Marjo Niiranen hyppäsi yrittäjän rooliin.

Karjalaista kulttuuria vaalien, nuorekkaalla otteella-mottonaan, yritystä lähdettiin viemään eteenpäin. Panostimme alusta asti itse tehtyihin ruokiin ja laadukkaisiin raaka-aineisiin. Henkilökunnan ja yrittäjän nuorekas ja sitoutunut ote työntekoon näkyy kaikessa tekemisessä. Karjalainen vieraanvaraisuus ja aitous on yrityksessämme arki päivää ja se välittyy asiakkaille niin arjen kuin juhlankin keskellä.

Olemme löytäneet paikkamme paikallisten ja matkailijoiden sydämessä uudella tavalla ja arvostamme sitä suuresti. Haluamme pitää lupauksemme asiakkaille ja aina kun mahdollista, ylittää ne. Emme olisi tässä ja nyt ilman teitä, ihanat asiakkaamme!

Tutkiessani Parppeinvaaran historiaa, löysin Anna Jetsun kirjoittaman opinnäytetyön Ideaa etsimässä- Tapahtumakonsepti Ilomantsin Parppeinvaaralle ja siellä huomioni herätti tällainen ajatelma;

"Parppeinvaara on ollut kaikkien näiden vuosien ajan naisten hallitsema paikka ja sen henki on pitkälti perustunut runopirtin emännän omaan persoonaan ja osaamiseen. Emännät ovat jo omalla ulkonäöllään ja olemuksellaan vastanneet matkailijoiden odotuksia ja käsityksiä karjalaisuudesta. He ovat itse olleet karjalaisen naisen ja emännän henkilöitymiä matkailijalle. Muutamat heistä ovatkin olleet syntyperältään raja- tai itäkarjalaisia. Tässä mielessä perinne on katkennut. Nykyiset pirtin emännät eivät enää välttämättä ole karjalaisia. He saattavat olla pohjoiskarjalaisia, tai he voivat tulla kenties jostakin ihan muualta, eivätkä he enää edusta itse samaa karjalaisuutta kuin Parppeinvaaran itäkarjalaistyyliset rakennukset. Ei ole olemassa enää Runonlaulajan pirttiä ja pirtin emäntää täysin samanlaisena kuin alkuaikoina."

Vaikka Annan ajatelma koskikin runopirtin emännyyttä, heräsin ajattelemaan, että ehkä sittenkin emännyys ja hallinta on palannut Parppeinvaaralle ja Parppeinpirttiin. Itse Tuupovaaran tyttönä, koen olevani nykykarjalainen emäntä. Ja aika nopeasti sainkin lempinimen Pirttihirmu ja  se kuvastaakin hyvin luonnettani.

Pienestä pitäen olen äidiltäni, jo edesmenneiltä mummoltani ja isältäni oppinut kädentaitoja ja ahkeruuden merkityksen elämässä. Näitä taitoja kannan ja vaalin mukanani, toivottavasti myös välitän niitä eteenpäin omalle jälkikasvulleni.

Toivottavasti saan luoda muistoja ja uusia tarinoita kanssanne vielä pitkään...

Tarinoiden: Marjo Niiranen alias Pirttihirmu <3


 

Parppeinvaaran hehkeät neidot & nuori herra

Anja Ahponen
Anja Ahponen
Vatruskamestari
Merja Kiiski
Merja Kiiski
Piirakkaleipuri
Tanja Kiiskinen
Tanja Kiiskinen
Tarjoilija
Katja Niittynen
Katja Niittynen
Kokki
Anna-Kaisa Purmonen
Anna-Kaisa Purmonen
Tarjoilija